suprisesuprise

Hey! Sorpat hetken hiljaisuudesta, jouduin yllattaen toihin : D Oon talla hetkella Victoriassa, lahella Alburya yhdella farmilla toissa. Kavelen ees takasin yhta peltoo ja leikkaan vaaranlaisii ruohoja pois. Huimaa. Se ei oo oikeesti niin paha mille kuulostaa, varsinki ku kuuntelee musaa (en myonna laulavani mukana). Ja siella on kaks muutaki suomalaista tyttoa mun kanssa toissa. Oon viimeeks nahny suomalaisii noin kuukaus sitte, vahan piti miettii et mita kielta puhunkaa, ku ekaa kertaa suuni avasin. Vaikka oon tietyst puhunnu puhelimessa ja Skypessa Suomeen pain ja pidan edellee tiukasti kiinni mun suomen kielisista ajatuksista, mut se on kyl ihan eri asia, ma huomaan.

Yritin Adelaidesta postata kuvia, mutta se kirjaston langaton netti oli munapaa, eika toiminnu. Se oli kuitenki kiva kaupunki. Perthin jalkee vahan hiljanen, mut ku tottu siihen, ni opin tykkaamaa siita. Viikko sitte matkustin Melbournee ja maanantaina raahauduin tanne. Melii on mentava takasin, en usko nahneeni sita kovin hyvin kolmessa tunnissa. Mut se kaupunki on kyl ihan beyond me. Kaks tuntii etin McDonald'sii, enka loytanny! Miten on mahollista, niit on yleensa joka nurkalla. Paadyin Hungry Jack'sii ja siel joku dude, joka oli varmaan ihan pilves, tuli mun poytaa istuu, pussas kattaa ja sen jalkee lappas mua silla, uudestaa ja uudestaa ja hoki "Smile, it's free". Irvistin sille. Hammentavaa.

Nyt mun taytyy jatkaa matkaa, joudun kayttamaa tan perheen tietokonetta/nettia ja se on ahistavaa, ku ne pyorii tossa vieressa koko ajan : D Take care!

i can't feel my ass

Ette itekää tuntis 44 tunnin istumisen jälkee. Australia on ihan julmetun iso maa.

Lauantaina piti käydä luonnollisesti juhlistamas mun vikaa päivää Perthissä, joka sitte yllättäen veny vähän pitkäks... Mut mulla oli ainaki ihan ylikiva ilta, danke schön! Hengaan jatkuvasti saksalaisten kaa, ja toi on ainut mitä edelleenkää osaan sanoo. Ja tein muuten tosi mielenkiintosen huomion. Aina, siis ihan joka kerta, ku oon lähtenny baarii täällä, ni messis on ollu hollantilaisii. Mitä hittoo.

Hups, lipesin aiheesta. Siis Perthin juna-asemalle, et pääsin junaa, joka vei mut sille oikeelle juna-asemalle. I had to catch a train to catch my train. Note to self: täällä pitää mennä check-inii, jonne jätetää myös matkatavarat ennen ku pääsee junaa.

Maisemat oli tosi nättejä ja en melkein muuta tehnykää ku tuijotin niitä ja kuuntelin musiikkii.

Pysähyttii yhes tosi isos "kaupungis". Asukasluku: 2. Ja myös Cook:issa, joka oli ennen aika iso paikkakunta, mut kaikki vaa on lähtenny litomaa sieltä ja nykyää siel asuu vaa pari perhettä ja lähimpää kaupunkii on sellaset 400 kilsaa. Mietin vaa, et kuka haluu oikeesti elää niin eristäytynyttä elämää? Mä tulisin ainaki seinähulluks ekan päivän jälkee. No, kait se joilleki sopii.

Tän postauksen pointti: oon hengis, enkä tunne mun hanurii. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa.

PS. Pahoittelen tän postauksen laatua, tota univelkaa pikkasen löytyy ja sit ku olisin käyny päikkäreille hostellil ni mut ajettii evakkoo et carpet cleanerit pääsee töihin (ne käy siel kerran kolmes kuukaudes, just my luck). Tiesittekö, et niil junan penkeil on yllättävän hankala nukkuu.

this is how we do it in Australia

Jos on toisella puolella maapalloa, ni asiat on luonnollisesti eri tavalla. Ite en ainakaa kärsinny sen suuremmasta kulttuurishokista, mut tietysti muutamat asiat pisti silmää.

1. Vasemmanpuoleinen liikenne. Hetki meni ennen ku totuin tähän. Kävely vasemmalla puolella luonnistu hyvin parin yrityksen jälkee, muutama viikko meni ennen ku pääsin eroo mun ghost car-efektistä "AAAAAtos-autos-ei-oo-kuskii-AAAAKUMMITUSAUTOOOO". Sain myös parit laagit ku hyppäsin ite auton kyytii ja mentiiki "väärälle" kaistalle. Ja kerran olin menos kuskinpaikalle. "Laura, are you driving?"

2. Ruoka-ajat. Aamupala nyt on aika samanlainen ku Suomessa ja se syödään silloin ku herää. Lounas on yleensä kello 14 ja silloin syödään vaan leipää tai salaattia tai muuta vähän kevyempää. Seuraava ruoka onki vasta 8 aikaa illalla, ja se on ihan kunnon ruokaa, pihvii ja perunoita tms. Mihin on kadonnu "syö 5 kertaa päivässä, tasaisin väliajoin" tai "suurin osa energiasta saadaan aamupalasta ja lounaasta"? Mene ja tiedä.

3. Maito. Se maistuu ällöttävälle ja myydään 2 kahen litran muovitonkissa. Kätevää? Joo, ei.

4. Liikenne yleensä. Vasemmal puolel ajelu aside, tää meno on ihan hulluu. Ne kadut, mitkä on Suomessa nopeusrajotukseltaan 30, on täällä vähintää sen 50. Punasiin valoihin tullaan hirveellä vauhdilla ja jarrutetaan viime tingassa. Kaikki kävelee punasia päin aina. Koska oon varsinainen vastarannan kiiski, ni ku kaikki muut ryntää hirveel vauhil punasii päin ni mä itsepäisesti tönötän siel tienpieles ja meen yli vast ku valot vaihtuu.

5. Positiiviset/kohteliaat ihmiset. Menin tullii ja vartija ilmotti mulle "Line one, darling". Olin täydessä bussissa ja joku poika anto mulle sen paikan. Vastaantulevat ihmiset hymyilee kadulla. Tuntemattomat ihmiset kehuu sun vaatteita. Rrrakastan!

With any luck oon tällä hetkellä junassa, keskellä out-backia, matkalla Adelaidee. Perth - Adelaide kestää kevyet kaks vuorokautta, joten toivottakaa mun pakaralihaksille onnea. Adelaidesta oon varannu hostellihuoneen 5 yöks, ainaki alustavasti. Tykkään Perthistä tosi kovaa, et oon tosi tyytyväinen mun päähän pistoo : ) Nyt lähen tsiigailee mitä noi mun frendit touhuu tuolla, kuuluillaa ; )

it's Magnetic

Lisää rästis olevii kuvii. Nää on Magnetic Islandilla, missä olin vaan yhen yön koska siellä oli kaikki hostellit ihan täynnä, kiitos Full Moon-partylle. (ja for the record, silloin oli uusi kuu...)

Siel oli vapaan olevii koaloita! En kyl nähny yhtää, mut ku oon jo nähny ni ei se ees paljoo haitannu..

Kuka alkaa kyllästymää jo rantakuvii? : P

Welcome to Civic Guest House

Smoking - We are proud to be smoke-free hostel.
Food - We live in tropics. All food must be placed in the fridge at all times to avoid the greedy, little, ugly cockroaches to come and get it.
Self-care - You must brush your teeth once a month regardless if it's needed or not
Kitchen - Our guest kitchen is not self-cleaning. Please wash up after your meal.
Water-saving - Save water...shower together!
Free wi-fi - Ask for the password at the reception
Check-out times - Check-out time is 4 am for grumpies, grizzlies and snorers, 9.30 am for the rest
Nose-picking - Permitted only on Wednesdays and Fridays between 8 am and 10 am
Unruly behaviour - Anybody disturbing the quitness and comfort of our guests in any way may be asked to pack his/her bags and leave. No refund will be given.

Have a nice stay!

ja ihan mun äitiä varten suomensin:

Tervetuloa Civic Guest Houseen!

Tupakointi - Olemme tupakoimaton hostelli, ja ylpeitä siitä.
Ruoka - Asumme tropiikissa. Kaikki ruoka on pidettävä jääkaapissa kaikkina aikoina, etteivät ahneet, pienet, rumat torakat tule hakemaan sitä.
Henkilökohtainen hygienia - Sinun on pestävä hampaat kerran kuussa, huolimatta siitä onko se tarpeellista vai ei.
Keittiö - Keittiömme ei ole itsestään siivoutuva. Siivoa jälkesi.
Veden säästäminen - Säästä vettä... mene suihkuun yhdessä!
Ilmainen wi-fi - Kysy salasana vastaanotosta
Check-out aika - Kello 4 kärttyilijöille, kitisijöille ja kuorsaajille, 9.30 kaikille muille.
Nenän kaivaminen - Sallittu keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 8-10.
Sopimaton käytös - Ketä tahansa, joka häiritsee vieraittemme rauhaa ja mukavuutta voidaan pyytää pakkaamaan laukkunsa ja lähtemään. Ei rahaa takaisin.

Miks tää oli mun mielest ihan hirveen hauska?

such a lonely day

Siitä yksin matkustamisesta

Ei, se ei ole vaikeeta. Ei, se ei ole pelottavaa.Ei, kukaan ei oo hyökänny vielä kimppuun. Kyllä, siitä selviää. Kyllä, oon edelleen elossa. Siinä on vastaukset niihin kysymyksiin, joita multa kysytään jatkuvasti. Monen ihmisen mielestä tuntuu ilmeisesti tosi ylitsepääsemättömältä, että 18-vuotias neitonen pärjää yksin toisella puolella maapalloa, ilman äitiä ja isiä. Monelta on tullut arvostelua mun arvostelukyvystä, mun vanhempien arvostelukyvystä ja mun älystä, minkä otan yleensä aika loukkauksena. Jos ne on ollu ite 18-vuotiaina idiootteja, ei kai se tarkota, että muutkin on.
Mä koen yksin matkustamisen jotenki paljon helpompana, ku sen, että oot puol vuotta jonku kaverin kanssa reissussa. Mulla on kaikki asiat omissa käsissä, ei tarvi miettiä että mitä se kaveri haluaa tänään syödä tai kinastella siitä että jatketaanko matkaa huomenna vai ylihuomenna vai ens viikolla. Toisaalta siitä tulee itelle myös enemmän tekemistä. Joka kerta pitää aina käydä yksin kaupassa vaikka olis 46,7 astetta kuumetta ja kokata se ruoka myös. (Mut jos on 46,7 astetta kuumetta, ni teköököhän mieli ruokaa?) Mun mielestä ihmisiin myös tutustuu helpommin kun on itekseen reissussa. Kun matkustaa itekseen, ei oo sitä vaaraa, että jäät höpöttämään pelkästään sen sun kaverin kanssa, vaan meet ja höpötät ihan tuntemattomille ihmisille. Tässä mä ainaki koen kehittyneeni. Otan varmaan turpaa sit kun tuun takasin Suomeen ja alan vääntää juttua jostain täysin turhanpäiväsestä aiheesta jolleki tuntemattomalle. Ja myös, tykkään mun kaikista frendeistä sen verran, että en haluu riskeerata sitä että ne kyllästyy muhun :DD
Kyllä, mulle tulee joskus sellasia kohtauksia, että tuntuu sille, että oon ihan yksin. Voin maata koko päivän sängyn pohjalla tekemättä mitään viikon ajan eikä ketään kiinnosta paskan vertaa. Tai sitte käyn poraamaa mitä oudoimmista asioista. Jos olis se frendi siinä, niin luulen, että noita kohtauksia tulis harvemmin. Toisaalta, jos nukut seittemän muun ihmisen kanssa samassa huoneessa, niin kuinka yksin voit loppujen lopuks olla? Mulla on ainakin joka hostellissa ollu sellanen ihminen joka on ottanu elämän tehtäväkseen musta huolen pitämisen : D Tällä hetkellä se on yks saksalainen tyttö, Cairnsissa oli Team Sverige ja se britti, Brisbanessa Melissa.....
Se, miten yksin oot on loppujen lopuks kiinni ihan itestäs. Jos kävelet käytävil seinii pitkin ja naama maata kohti tai keittiössä et kato ketään silmii ja moikkaa takasin kun sua tervehditään, et varmasti saa kavereita. Mut jos moikkaat ihmisiä, rupeet juttelemaan rohkeesti sun huonekavereitten kanssa (niin monimutkaset lausee ku "Where are you from?" ja " How you going?" on älyttömän toimivia) tai pyydät keittiössä joltain sytkäriä lainaks (typerät kaasuhellat, kerran tarvin neljä ihmistä sytyttämää mun lieden) niin et varmasti oo kovin kauaa yksin. Kaikki on loppujen lopuks niin itestä kiinni.

Moikka! Nyt on historiallinen hetki, mulla on nimittäin kuvia eiliseltä, jeij! ; DD Haluun nimittäin keskustella yhdestä asiasta. Tästä:

Are you kidding me? Australiassa jouluhömpötys alkaa jo lokakuun alussa ja mulla nousee verenpaineet pilviin kun kävelen David Jonesille (vastaa Suomen Anttilaa) ja siellä on oma osasto kaikelle joulukrääsälle. Joku tolkku sentää.

Mun kotikatu! Eilen aamusta lähin tsekkailemaan Perthin keskustaa ja pyörähdin parissa kaupassa samalla. Oon niin ylpee itestäni, että en oo ostannu vielä minkäänlaista vaatekappaletta täältä, koska en oo oikeesti tarvinnu. Muutenki oon aika yllättyny siitä, että miten onnistuneesti oon pakannu ja valinnu vaatteita tänne. Kerranki.

Etin varmaan puol tuntia London Courtia, kunnes tajusin,että mun pitää mennä vielä yks katu eteenpäin. "En minä mitään karttaa tarvi".

London Court oli siis "kävelykatu" minkä varrella oli lähinnä kahviloita ja turistikauppoja ja paljon UK:n lippuja. Tykkäsin siitä kyl tosi kovaa, seuraavaks mie lähen Lontoosee!

Kävelin takasin hostellille syömään ja skypettämään iskän kanssa ja sitte päätin hyödyntää Perthin ilmasen bussikuljetuksen. Täällä keskustassa ja sen ympärillä on kolme bussilinjaa, Red Cat, Yellow Cat ja Blue Cat, jotka on siis ilmasia.

Ensin hyppäsin Yellow Cat:iin ja matkasin Victoria Gardensille. Jäin pois kyydistä vähän sillä perusteella, että "toi kuulostaa kivalle". Se tekniikka todistautu aika toimivaks.

Saanko muuttaa Perthii? Victoria Gardens oli tosi pieni alue, mut sitäki nätimpi. Ja oon tosi yllättyny siitä, että miten siistiä täällä on! Joka tunneli ei oo täynnä grafiitteja ja niihin vesihanoihin mitä noilla kävelykatujen varrella on (siis niiihin mistä voi juoda sitä vettä) ei tungeta purkkaa. Voisko suomalaiset ottaa opiks, please?

Kävelin samantien sitä joen rantaa pitkin Queens Gardensille. Käyn aina joka kaupungin kaikki puistot läpi, viis mistää muusta. : DD



Ja tää oli se hetki ku mun kameran akku loppu. Yhyy. Sain onneks kuvat kaikist tärkeimmistä jutuísta, ton jälkee hyppäsin Punasee Kissaa ja köröttelin takasin hostellille.

Nyt ootan et toi mun frendi saa naamansa kuntoo et päästää lähtemää tästä Western Australia Museumii (meteoriittejä!!!), see ya! 

you can't see the world through a mirror

Hej, I am on fire näitten postausten kanssa, kerranki. Kertokaa sit ku alkaa tulee ulos korvista :P Nyt mennää kuitenki Airlie Beachille ja Whitsunday Islandille, missä olin varmaan sellaset 2,5 viikkoo sitte. Oon ihan ilosesti sekasin näist päivist, eilen luulin et oli maanantai ja tänään oon ihan lauantais. Loogista.



Queenslandin rannikolla ei saa uida kesäisin ilman tollasta kaunista stinger-pukua, paitsi on joku suicide mission menossa. Siel on nimittäin box jelly fishejä - ei mitää hajuu niitten suomenkielisestä nimestä - joka on vaa maailman vaarallisin eläin ja sen "polttoo" kuolee melkein aina. Et vaikka noi puvut ei kovin viehättävii ookkaa ja ite ainaki näytin ihan Teletapille ilman tappia, ni suosittelen kyl sen käyttämistä...Ai nii, ja siel on myös alligaattoreita.

Airlie Beachilt muutama kilsa merelle päin on Whitsunday Islands, missä on siis 72 saarta, jos nyt oikein muistan. Eka asia, minkä tein ku selvisin ulos bussista, oli se että varasin koko päivä risteilyn niille saarille.

Ensin mentii Daydream Islandille, missä oli aikaa muutama tunti tehä mitä huvittaa. Siel oli esim. uima-allas ja minigolf rata ja joitain kauppoja. Ku muut samaa ikäluokkaa olevat meni altaalle grillaamaa itteää, ni arvatkaa mitä mä tein. Lähin tarpomaa keskelle sademetsää.

Bongaa lisko. Sain laagin ku yht'äkkii tollanen oli keskel sitä polkuu. Se oli oikeesti paljon isompi miltä se tos kuvas näyttää.

Daydream Islandil oli kans lounas, mihin kuulu pääruoka ja jälkiruoka. Sieltä jatkettii matkaa Whitsunday Beachille, mikä on sellaset kevyet 7 kilsaa pitkä ja se hiekka oli tosi hienoo ja valkosta ja löysin sitä mun hiuksista viel viikko ton reissun jälkee - en kyl ikinä tuu ymmärtämää et miten se ikinä ees pääty mun päähän ku en ees laittanu päätäni lähellekää sitä maata...

Sit lähettiiki jo takasin ja ne tyypit kertoili kaikkii niist saarista mitä nähtii. Kuuluisin niistä oli Hamilton Island, mis, jos nyt kuulin oikein, ni esim. Julia Robertsil on/on ollu joskus jonkulainen talo.

Toi poika! : D

Ja siin on Airlie Beach. Oli kyl ihan tekemisen arvonen reissu, me likes : ))

Nyt lähen syömää ja sit ajelee bussil ympäri Perthii, se on moro!

been there, done that

Viimein löysin ilmasen langattoman nettiyhteyden, joten nyt näit postauksii alkaa satelemaa ; ) Oon vähän jäljessä näitten kuvien kanssa, joten täs on nyt kuvia sieltä Rockhamptonista, mistä puhuinki jo tässä postauksessa.

Kattokaa nyt sitä! Saanko ottaa tollasen kotii, saanhan, saanhan????

No en tiijä.

Blogger ei oo kovin yhteistyökykynen, mut en voinu jättää tätä kuvaa julkasematta! : )

Vompatit muistuttaa edellee mun mielestä porsaita, sanokaa mitä sanotte.

Ja dingoi.

Veera, voitko muuttaa tonne? Toi kauppa oli täynnä kaikkee sisustustilpehöörii, vähän hippityylistä ja olisin halunnu ostaa koko kaupan tyhjäks. Rockhampton oli itse asias täynnä tollasii kauppoja, ne kaikki oli vaa kiinni ennen ku ehin tsekkailee niitä kunnol. (Lauantain kello 14...) Toisaalta, ehkä se oli ihan hyvä juttu...